...ajattelin hetkeksi istahtaa koneelle.Isosiskoni ja hänen kaksospojat sekä pikkusiskoseni tulevat käymään ja sen kunniaksi paistuu pannari uunissa.En muista milloin olisin tehnyt viimeksi.Sen kanssa sitten vattu-ja omenahilloa, nam!
Miekkoseni nukkuvat päiväuniaan joten kerkesin jopa istumaan hetken ompelukoneen äärellä,raivaamaan vähän paikkoja ja pakkaamaan vähän tavaroita.Onneksi pikkusisko tuo laatikoita niin saadaan jo alottaa pakkauspuuhat.Pitää aloittaa heti,pakkaamiset kun rajoittuu aikalailla poikasten uni-tai ulkoiluajalle ja sen lisäksi tietenkin pitää pyöritää huushollia ihan normaalisti.
Ensi viikolla pitäisi mennä kierrätyskeskuksella käymään,pyytää niitä hakemaan meiltä nojatuoli,kirjahyllyt ja sohva jotka ovat liian isoja tulevaan kotiin ja katsella samalla parempaa sohvaa.Tuo nykyinen on niin kamalan iso. Ollaan jo vähän mietitty mitä minnekin ja kaikkea mukavaa,sormet oikein syyhyää.Eniten innoissani olen isommasta keittiöstä ja Hemmon huoneesta. Pitää vielä tässä asuessa hioa ja maalata keittiönpöytä ja tuolit,tuolla alaalla kun on kerhohuone ihan sellaista puuhastusta varten.
Onhan tästä toisaalta haikeaakin muuttaa pois,muutamaa mukavaa naapuria ja heidän muksuja tulee ikävä.Muutetaan vain toiselle puolelle kaupunkia joten kyläillähän aina voi!
Nyt soi kello,pannari on siis valmis.Kohta varmaan saapuu vieraatkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti