Olen ollut todella huono blogin pitäjä. Tuntuu ettei ole mitään reportoitavaa.
Päivät kuluvat samoissa askareissa, en ole edes saanut käsitöitä tehtyä,maalattua tai
mitään muuta tuottavaa.
Olen ollut ahdistunut,tuntunut ettei ole ollut tilaa,aikaa,paikkaa olla minä.
Päivät menee pojan kanssa,iltasella yrittää olla läsnä myös miehelle ja sitten onkin jo
aika mennä nukkumaan.Yöt ovat olleet levottomia ja vähä unisia,tuntuu että koko ajan on
väsynyt.Poikanen on sairasti viikon ja on edelleen hieman toipilas. Ei voi muuta kuin olla toiselle syli,
lohtu ja turva.
Välillä vain tuntuu että henki loppuu.Kun oma ruumiskin kantaa pientä ihmisen alkua sisällään...
Jonkinlainen välivaihe kai menossa.Itsensä päivittäminen.Yrittää pureskella muutosta,
jo tapahtunutta ja tulevaa.
Mutta pian helpottaa ajan ja ajatuksen kanssa.Kun ottaa ajan maalata,kirjottaa,purkaa tuntojaan.
Päivät onneksi pitenevät koko ajan eikä kevään tuloa voi estää,kesästä puhumattakaan.
Aurinkoa ja valoa kohden!
