Siitä on taas tovi vierähtänyt kun olen saanut aikaiseksi kirjoiteltua.
Olen ollut väsynyt ja ihan pelkkä arjen pyörittäminen on vienyt kaikki voimat.
Illalla,sitten kun on saanut poikasen nukkumaan ja omaa aikaa olisi,ei ole
oikein jaksanut muuta kuin nuokahtaa sohvan nurkkaan kutileen kanssa.
Osa syy väsymykseen on yksinkertaisesti vain tämä pimeys. Haaveilen
sellaisesta kirkasvalo-lampusta,joka vähän korvaisi puuttuvaa auringonvaloa.
Hemmokin tekee hampaita ja on päättänyt ottaa oikean urakan,
pikkuinen kun on päättänyt puskea viisi hammasta kerrallaan.Yksi
on jo puhkaissut ikenen,muut vain möllöttävät.
Suurin syy on kuitenkin se olen raskaana ja meneillään on ihan alkumetrit.
Yllätys oli tämä pikkuinen mutta avoimin sylin ja sydämin hänet otetaan vastaan.
Itse ei ole täysin vielä sisäistänyt ja ymmärtänyt kantavansa pientä elämää sisällään
vaikka joskus ajatukset karkaakin ensi kesään jolloin laskettuaika sitten on.
On pikkuisella "nimikin" ja se on Höttö. Pappa kysyi Hemmolta että kumpikos sieltä
tulee,tyttö vai poika? Ja Hemmo,joka ei osaa siis puhua vielä,vastasi että Höttö.
Joten täällä odotamme Höttöä.