7.9.2010

Pakastemansikoita iltapalaksi,Sami Kukka ja Intiatuuli,miehet nukkumassa ja minä koneella,hetken omaa aikaa ja ihmettelyä.

Tänään on ollut ihan voimaton olo.Hemmolla on selkeästi uhmaikä päällä ja vaatii paljon enemmän sen myötä. Jäähy on otettu käyttöön kun tavaroita lentelee uhkaavasti tai kun poika vain kiljuisi.Miten voi sama poika olla yhdessä hetkessä naama punaisena kiljuva voimanpesä ja toisessa syliin kömpivä hellyyden kimppu? Pahimmalta tuntuu kun ei voi hetkessä helpottaa toisen harmistusta,opettaa tunteiden käsittely taitoa.Ja Leevi,pikku suppu suu. Ei ole oikein osannut nukkua tänään kun seurustella tarttisi.Hymyillä ja kujerralla vain kunnes sitten yllättäen väsy iskee.

Välillä sitä miettii miten sydän kestää tätä rakkauden määrää?
Kun pakahduttaa.
Kun tahtoisi syliin kääriä.
Supista vain kauniista ja rakkaista asioista.

On iso siunaus saada muistella näitä hetkiä sitten kun on vanha.Sitä kun on päivän jälkeen väsynyt mutta onnellinen.Rakastunut.
On iso siunaus saada elää tätä hetkeä nyt.

Ei kommentteja: