Hemmolla oli eilen niin vauhdikas sisääntulo että juoksi ulkovaatteeta päällä olkkariin ja kaatui silmäkulma edellä kirjahyllyn kulmaan. Olin itse laittamassa ovia kiinni kun säikähdin sydänjuuriani myöten Sakarin hihkaisua ja sitten Hemmon parkaisua. Kiiruhdin pojan luokse ja silmäkulmasta tuli verta. Sain soperrettua Sakarille vain että "vaihto,vaihto!" ja Sakari tuli hoitamaan Hemmon ja minä otin Leevin joka itki säikähdystään.Ja nälkäänsä kun jäi maitopullo kesken. Sakari hoiti hienosti ja rauhallisesti Hemmon. Minä soitin keskussairaalanpäivystykseen että mitä pojan kanssa tehdään. Lääkäriin ei tarttenut lähteä jos haava oli siisti eikä vuotanut ja poika oli pirteä,söi ja joi hyvin.Vointia käskettiin tarkkailla ettei vain tullut aivotörähdystä. Kun koko porukka sitten rauhottui ja selvisi säikähdyksestä oli Hemmokin jo oma itsensä. Laastaria pitää käydä ihmettelemässä peilistä ja muistuttaa äitiä ja isiä että pipi on..joskin pipi tuppaa välillä vaihtamaan silmäkulmaa.
Minä en osannut nukkua viime yönä vaan valvoin Hemmon unta.Säikähdin kovasti ja huoli kera murheen mylläsi mieltä. Mutta tätäpä kai tämä on,äitiys.
